ELEKTRA -projektille tärkeät tiedostomuodot ja ohjelmat Teemu Rautanen Johdanto Tiedostomuodoista Kuvaformaateista PostScript PostScript-formaatin ominaisuuksia Adobe Acrobat PDF (Portable Document Format) PDF-formaatin ominaisuuksia SGML (Standard Generalized Markup Language SGML-merkkauskielen ja SGML-dokumenttien ominaisuuksia XML (Extensible Markup Language) HTML (Hyper Text Markup Language) HTML-merkkauskielen ja HTML-dokumenttien ominaisuuksia Yhteenveto: Eri tiedostomuotojen vertailua TIFF (Tag Image File Format) JPEG (Joint Photographic Experts Group) GIF (Graphics Interchange Format) PNG (Portable Network Graphics) BMP (Windows Bitmap Format) Yhteenveto: Kuvaformaattien vertailua Liikkuvan kuvan ja äänen formaateista Adoben Acrobat -ohjelmista AVI (Audio Video Interleave) MIDI (Musical Instrument Digital Interface) MPEG (Moving Picture Expert Group) RealAudio ja RealVideo QuickTime Vivo WAV (Windows Wave Format) Laitteistovaatimukset Adobe Acrobat Reader Adobe Acrobat PDF Writer Adobe Acrobat Distiller Adobe Acrobat Exchange Adobe Acrobat Capture Adobe Acrobat Catalog Muita PDF-ohjelmia Tekstinkäsittely- ja julkaisuohjelmista Kuvankäsittely- ja piirto-ohjelmista Microsoft Word Laitteistovaatimukset PDF-dokumentin tuottaminen HTML-dokumentin tuottaminen SGML-dokumenttien tuottaminen Adobe PageMaker Laitteistovaatimukset (PageMaker 6.0) PDF-dokumentin tuottaminen HTML-dokumentin tuottaminen FrameMaker +SGML Laitteistovaatimukset FrameMaker +SGML Adobe PhotoShop Laitteistovaatimukset Corel PhotoPaint Laitteistovaatimukset Paint Shop Pro ja LView Pro Corel Draw Laitteistovaatimukset Yhteenveto: Kuvankäsittely- ja piirto-ohjelmien soveltuvuus LIITE 1: PDF-dokumentin pakkausmenetelmät LIITE 2: Kuvat

Sivun alkuun

Elektronisella julkaisemisella tarkoitetaan kaikkea sitä julkaisemista, jossa lukemiseen tarvitaan elektronisia apuvälineitä. Elektroninen julkaisu muodostuu tiedostosta tai joukosta tiedostoja ja sitä jaetaan tietovälineillä tai verkon välityksellä. Tietovälineinä käytetään nykyään tavallisimmin levykettä tai CD-ROM-levyjä, verkko on useimmiten Internet. Julkaisujen laatimisessa käytetään monenlaisia ohjelmia: tekstinkäsittely- ja julkaisuohjelmia, kuvankäsittely- ja piirto-ohjelmia sekä erityisesti verkkojulkaisemiseen tarkoitettuja ohjelmia. Elektronisten julkaisujen tiedostomuotoja (formaatteja) on myös suuri joukko, ja tietty julkaisu voi olla saatavana useammassa tiedostomuodossa.

Tässä raportissa tarkastellaan asiaa verkkojulkaisemisen kannalta ja keskitytään esittelemään ne tiedostomuodot ja ohjelmat, jotka ovat merkityksellisiä ELEKTRA-palvelun kannalta.

Tässä esiteltävistä tiedostomuodoista vanhin, mutta edelleen laajalti käytössä oleva muoto on Adoben PostScript. Se on ennen kaikkea tulostusmuoto, esimerkiksi valtaosa tulostimista tukee PostScript-muotoa. Koska PostScript-tiedostomuoto ei sovellu tiedostojen esittämiseen näyttöruudulla, Adobe kehitti sen pohjalta uuden tiedostomuodon Portable Document Format'in (PDF). PDF-muodossa olevia julkaisuja voi WWW-selaimen ja ilmaisen apuohjelman avulla lukea ruudulla ja tavallisesti myös tulostaa halutut sivut.

WWW-sivujen tavallisin esitysmuoto on HTML eli Hyper Text Markup Language. HTML perustuu rakenteisia dokumentteja koskevaan yleiseen merkkauskieleen Standard Generalized Markup Language eli SGML.

Sivun alkuun

PostScript on Adoben kehittämä sivunkuvauskieli. Sivut voivat tekstin ohella sisältää grafiikkaa ja skannattuja kuvia. PostScript-muodossa olevat tiedostot on tarkoitettu tulostettaviksi paperille, eikä niinkään luettavaksi ruudulla.

PostScript-muodossa olevaan dokumentiin voidaan WWW:ssä viitata normaalilla URL-viittauksella, jonka kautta tiedosto voidaan kopioida lukijan koneelle. PostScript-dokumenttien katseluun tietokoneen ruudulla on olemassa ohjelmia, esimerkiksi GhostView.

• Adoben kehittämä sivunkuvauskieli.

• Laitteistoriippumaton tulostuslaitteiden ohjauskieli.

• ks. myös http://www.adobe.com/prodindex/postscript/overview.html#whatpostscript

Sivun alkuun

Adoben PDF-formaatti on tarkoitettu dokumenttien siirtoon eri järjestelmien ja käyttäjien välillä. Erityisesti se soveltuu dokumenttien jakamiseen ja julkaisemiseen tilanteissa, joissa on olennaista säilyttää alkuperäisen dokumentin ulkoasu riippumatta siitä, missä käyttöympäristössä dokumenttia käytetään (luetaan tai tulostetaan).

WWW-julkaisemisessa PDF-dokumentit ovat kuin mitä tahansa tiedostoja, eli niihin voidaan viitata normaalilla URL-viittauksella ¹. Jos lukijan tietokoneeseen on asennettu PDF-lukuohjelma, dokumentti näkyy automaattisesti joko lukuohjelman omassa ikkunassa tai selainohjelman ikkunan sisällä.

PDF-dokumenttien tuottamiseen tarvitaan maksullinen ohjelma PDF Writer, Distiller tai Capture (kaikki Adoben tuotteita). Kun PDF-dokumenttien tuottamiseen tarkoitetut ohjelmat ovat asennettuina tietokoneeseen, mikä tahansa ohjelma, joka pystyy tulostamaan paperille, pystyy tuottamaan myös PDF-tiedostoja, joko suoraan (PDF Writer) tai PostScript tulostuksen kautta (Distiller). PDF-dokumentin muokkaus, esimerkiksi linkkien lisääminen, suoritetaan Exchange-ohjelmassa.

PDF-dokumenttien käsittelyyn on lisäksi olemassa lukuisa määrä muiden valmistajien apu- tai plug-in -ohjelmia (ks. esim. PDFzone, http://www.pdfzone.com/products/software/toolinfo.html).

• Perustuu PostScript-kieleen, säilyttää dokumentin ulkoasun.

• PDF-dokumentti sisältää tiedon dokumentissa käytetyistä kirjasimista. Tämä mahdollistaa kirjasimen korvaamisen saman tyyppisellä kirjasimella tapauksissa, joissa lukijan tietokoneessa ei ole PDF-dokumentissa käytettyä kirjasinta. Kirjasimet voidaan myös sijoittaa PDF-dokumentin sisään (embed), jolloin kirjasinten korvausta ei suoriteta vaikka lukijan tietokoneessa ei olisikaan ko. kirjasinta, vaan käytetään PDF-dokumenttiin sijoitettua kirjasinta. Kirjasinten sijoittaminen PDF-dokumenttiin kuitenkin kasvattaa PDF-tiedoston kokoa.

• PDF-dokumentti ei ole kuva ² sivuista, vaan se sisältää myös dokumentin varsinaisen tekstisisällön, joka on valittavissa ja kopioitavissa, ellei sitä ole erikseen estetty. Dokumentin tekstiin voidaan suorittaa myös hakuja. Lukuohjelman (tai selaimen) ruudulla näkyvää tekstiä ja kuvia voidaan suurentaa ja pienentää tekstin laadun kärsimättä.

• Kuvat ovat dokumentin sisällä eikä viittauksina, kuten esimerkiksi HTML:ssä tai SGML:ssä. PDF-dokumentti on siis yksi kokonaisuus (yksi tiedosto).

• PDF-dokumenttia (tekstiä ja kuvia) voidaan pakata dokumentin luontivaiheessa. Tekstille / grafiikalle, väri- ja harmaasävykuville sekä mustavalkokuville voidaan valita erilaiset pakkausmetodit ja pakkauksen taso (pakkausmetodeista katso liite 1).

• PDF-dokumentti voi sisältää dokumentin sisäisiä hypertekstilinkkejä tai linkkejä WWW-sivuihin (normaali URL viittaus), sivujen miniatyyrikuvat (thumbnails, ks. liite 2, kuva 1) ja kirjanmerkkejä (bookmarks, ks. liite 2, kuva 2). PDF-dokumenttiin voidaan sijoittaa myös elektronisia muistilappuja ja digitaalista videota (QuickTime tai AVI).

• PDF-dokumentille voidaan määritellä erilaisia salausasteita, esimerkiksi estää dokumentin avaaminen ilman salasanaa, estää dokumentin muokkaaminen (esimerkiksi muistilappujen tai kirjanmerkkien ja linkkien lisääminen) tai estää tulostaminen paperille.

• PDF-dokumenttien lukemiseen tarvitaan erillinen lukuohjelma (Adoben Acrobat Reader tai jokin kolmannen osapuolen lukuohjelma. Acrobat Reader, http://www.adobe.com/acrobat/readstep.html). Acrobat Reader 3.0 integroituu (plug-in) WWW-selainohjelmiin kuten Netscape Navigator tai Microsoft Internet Explorer, jolloin PDF-dokumentti on luettavissa selainohjelman ikkunassa.

• Acrobat versio 3.0:ssa on mahdollista optimoida dokumentit verkkojakelua varten, jolloin dokumentti jaetaan lukijalle sivu kerrallaan, ts. koko dokumenttia ei ladata kerralla.

• ks. myös Portable Document Format Reference Manual, http://www.adobe.com/supportservice/devrelations/PDFS/TN/PDFSPEC.PDF

Sivun alkuun

SGML on merkkauskieli, jolla kuvataan dokumentin looginen rakenne. Jokaisen dokumentissa esiintyvän elementin alkaminen ja loppuminen ilmaistaan deskriptiivisillä tunnisteilla, jotka ilmaisevat mikä elementti on, ei miltä sen tulisi näyttää.

Dokumentissa sallitut elementit (dokumentin osat, esimerkiksi otsikot, listat jne.) ja näiden elementtien väliset suhteet, järjestys ja toistettavuus määritellään dokumenttityypin määrittelyssä, DTD:ssä (Document Type Definition). Elementteihin ja niitä kuvaaviin tunnisteisiin voidaan myös liittää elementin ominaisuuksia kuvaavia attribuutteja. Dokumenttityypin määrittelyn kirjoittaja siis määrittelee millä nimillä dokumentissa esiintyviä elementtejä kutsutaan ja samalla millä tunnisteella elementin alkaminen ja loppuminen dokumentissa ilmaistaan.

Tunniste on merkkijono, joka ilmaisee elementin alkamisen (alkutunniste) ja elementin loppumisen (lopputunniste), esimerkiksi <OTSIKKO>ja </OTSIKKO>. < ja > merkit erottavat tunnisteen varsinaisesta dokumentin tekstisisällöstä.

• SGML on ISO 8879:1986 standardi.

• Dokumenttityypin määrittely (DTD) määrittelee dokumentin loogisen rakenteen, joka ilmaistaan dokumentissa DTD:n mukaisilla tunnisteilla. Jokaista dokumenttityyppiä varten voidaan luoda oma DTD (esimerkiksi muistio, kirje, kirja jne.). Verkosta löytyy myös valmiita DTD:tä erilaisille dokumenttityypeille, joita voi hyödyntää joko sellaisenaan tai lähtökohtana oman DTD:n kirjoittamiselle.

• SGML-dokumentin mukana toimitetaan ko. dokumentin DTD tai viittaus käytetyn DTD:n nimeen ja sijaintipaikkaan.

• SGML on meta-kieli, ts. sillä voidaan määritellä toisia merkkauskieliä kuten esimerkiksi HTML.

• SGML-dokumentin käsittelyyn liittyy yleensä dokumentin loogisen rakenteen oikeellisuuden tarkistaminen DTD:n perusteella (parsing, validating). SGML-editoreissa tämä yleensä tarkoittaa, että kirjoittajaa ohjataan kirjoittamaan dokumentti loogisen rakenteen kannalta oikein. Kirjoittaja ei voi esimerkiksi sijoittaa kirjan luvun sisällä otsikkotasoa 3 välittömästi otsikkotason 1 jälkeen, koska välistä puuttuu otsikkotaso 2³.

• SGML ei määrittele dokumentin ulkoasua. Ulkoasu voidaan määritellä erillisillä, loogisen rakenteen osiin liittyvillä tyylimäärityksillä. Samaan dokumenttiin liittyviä tyylimäärityksiä voi olla useita erilaisia, esimerkiksi paperitulostetta ja elektronisessa muodossa julkaistavaa versiota varten.

• DTD:t ja SGML-dokumentit ovat puhtaassa ASCII-muodossa, eli periaatteessa muokattavissa millä tahansa tekstieditorilla. Käytännössä kuitenkin monimutkaisten SGML-dokumenttien muokkaamiseen tarvitaan jokin SGML:ää ymmärtävä editori.

• ks. myös http://www.oasis-open.org/cover/sgml-xml.html

Sivun alkuun

XML on SGML:n yksinkertaistettu versio ja tarkoitettu nimenomaan WWW käyttöön.

XML:ssä voidaan määritellä omia dokumenttityypin määrittelyjä, joten samoin kuin SGML, myös XML on metakieli. XML-dokumentin DTD:ssä voidaan siis määritellä dokumentin merkkaamisessa käytettävät tunnistet ja dokumentin looginen rakenne, toisin kuin HTML:ssä jossa on käytettävä HTML-DTD:ssä määriteltyjä tunnisteita ja rakennetta. Tämä mahdollistaa sen, että XML-dokumentin sisältö voidaan merkata merkitsevimmillä tunnisteilla kuin HTML:ssä, esimerkiksi:

<AUTHOR>
	<FIRSTNAME></FIRSTNAME>
	<LASTNAME></LASTNAME>
	<ORG></ORG>
	<EMAIL></EMAIL>
</AUTHOR>

Koska XML on yksinkertaisempi kuin SGML, XML:n kehitystyö on ollut erittäin nopeaa ja uusia XML-sovelluksia ilmestyy jatkuvasti. Esimerkiksi seuraaviin WWW-selainversioihin on mahdollisesti tulossa sisäänrakennettu XML tuki, jolloin WWW:ssä olevia XML-dokumentteja voidaan hyödyntää tavallisilla WWW-selaimilla (ks. esim. http://www.ucc.ie/xml/#FAQ-BROWSER).

Tällä hetkellä XML on versiossa 1.0, joka on "W3C Recommendation, February 1998". XML:n kehityötä tekee siis W3C konsortio ja lisätietoja XML:stä löytyy mm. seuraavista osoitteista:

• http://www.w3.org/XML/
• http://www.ucc.ie/xml/
• http://www.oasis-open.org/cover/xml.html

XML:ään liittyvät läheisesti myös seuraavat lyhenteet:

• RDF (Resource Description Framework): Metadata XML-dokumenteissa, http://www.w3.org/RDF/
• XLink (XML Linking Language): http://www.w3.org/TR/1998/WD-xlink-19980303
• XLL (Extensible Linking Language): Linkit XML-dokumenteissa, http://www.oasis-open.org/cover/xll.html
• XSL (Extensible Style Language): Tyylitiedostot joilla voidaan määritellä XML-dokuemntin ulkoasu, http://www.w3.org/Style/XSL/

• XML:n ominaisuudet ovat periaatteessa samat kuin SGML:ssä, paitsi että XML on yksinkertaisempi ja XML-sovelluksia on enemmän tarjolla.

Sivun alkuun

HTML on merkkauskieli, jolla ilmaistaan HTML-dokumenttityyppiä edustavien hypertekstidokumenttien looginen rakenne. HTML:n tärkein ominaisuus on mahdollisuus luoda laitteisto-, ohjelmisto ja käyttöjärjestelmäriippumattomia hypertekstidokumentteja, joissa olevat elementit (kuvat, äänet, videot yms.) voivat olla erillisinä tiedostoina ja sijaita fyysisesti eri puolilla maailmaa olevissa WWW-palvelinkoneissa.

HTML-dokumentin ulkoasu luodaan selainohjelmassa jolla dokumenttia luetaan, ko. selainohjelman määritysten ja ikkunan koon mukaan. HTML-dokumentin kirjoittajalla ei siis ole kovinkaan paljon mahdollisuuksia vaikuttaa siihen miltä dokumentti näyttää lukijan ruudulla.

HTML-dokumentin kirjoittaja voi kuitenkin liittää dokumenttiin tyylimäärityksiä joko dokumentin HEAD-elementin sisälle ⁴ tai viittauksena tyylitiedostoon. Tyylitiedostolla voidaan määritellä HTML-elementtien muotoilu (marginaalit, kirjasimet, värit, taustat ym.) elementtikohtaisesti. Useat HTML-tiedostot voivat käyttää samaa tyylimääritystä, joten kokonaisen WWW-palvelimen ulkoasun muuttaminen onnistuu yhtä tyylitiedostoa muuttamalla. Microsoft Internet Explorer ja Netscape Navigator 4.0 ymmärtävät Cascading Style Sheet (CSS) tyylimäärityksiä. Dokumentin lukija voi kuitenkin omassa selainohjemassaan määritellä, että selaimen asetukset ylittävät dokumentissa mahdollisesti olevat tyylimääritykset. Myös Dynamic HTML (DHTML) mahdollist! aa per us-HTML:ää monipuolisemmat mahdollisuudet dokumentin ulkoasun määrittelemiseen.

Koska HTML-dokumentit ovat puhtaassa ASCII-tekstimuodossa, dokumenttien siirtäminen verkossa on suhteellisen nopeaa, joskin suurten kuva- yms. tiedostojen liittäminen dokumenttiin hidastaa sivujen latautumista.

HTML-merkkauskielen ja HTML-dokumenttien ominaisuuksia

• HTML-merkkauskielessä sallitut tunnisteet on määritelty SGML-syntaksin mukaisessa HTML-DTD:ssä⁵, eli HTML-dokumenttien dokumenttityypin määrittelyssä. HTML-dokumentti on siis samalla myös SGML-dokumentti.

• Selainohjelmissa on "sisäänrakennettuna" tieto HTML-DTD:stä, joten DTD:tä ei tarvitse toimittaa HTML-dokumentin mukana (useimmiten DTD:hen ei edes viitata HTML-dokumenteissa).

• HTML-dokumentin sisältö on puhdasta ASCII-tekstiä, ja on siis muokattavissa millä tahansa tekstieditorilla. HTML-editoreita ja konverttereita on runsaasti saatavilla, sekä kaupallisina, että shareware- tai freeware-ohjelmina.

• Dokumentin ulkoasu muotoutuu selainohjelman ja sen asetusten sekä ikkunan koon mukaan. Kirjoittajalla ei ole kovin suurta kontrollia sen suhteen miltä dokumentti näyttää lukijan ruudulla.

• Käyttämällä tyylitiedostoja voidaan kuitenkin jossain määrin vaikuttaa dokumentin ulkoasuun (kirjasinkoot, marginaalit, värit ym.).

• Koska HTML:ssä olennaista on dokumentin looginen rakenne, A4-orientoituneiden (alunperin paperille suunniteltujen) dokumenttien esittäminen HTML-muodossa voi olla mahdotonta niin että alkuperäinen ulkoasu säilyisi.

• Hypertekstiviittaukset mihin tahansa verkossa olevaan dokumenttiin; muut HTML-dokumentit, PDF-dokumentit, äänitiedostot, digitaalinen video jne.

• Kaikkia dokumentteja, joihin voidaan viitata ei voida näyttää suoraan selainohjelman ruudulla, vaan tarvitaan apuohjelmia⁶.

• Kuvat sijoitetaan HTML-dokumenttiin viittauksella kuvatiedostoon, ts. ruudulla näkyvä lopputulos voi koostua useista eri tiedostoista, jotka voivat fyysisesti sijaita missä tahansa verkkoon kytketyssä koneessa.

• ks. myös http://www.w3.org/MarkUp/

Sivun alkuun

	PostScript	PDF	HTML	SGML	XML
Säilyttää dokumentin ulkoasun			()*	()*	()*
Dokumentin looginen rakenne eksplisiittisesti ilmaistu
Valmis dokumentti kirjoittajan muokattavissa		()
Ilmaiset ohjelmat dokumenttien tuottamiseen				()†
Ilmaisia lukuohjelmia saatavilla				()†
WWW-julkaiseminen				()
CD-ROM julkaiseminen
Dokumentin suojaaminen			()º	()º	()º
Dokumentin pakkaaminen

* Ulkoasua on mahdollista kontrolloida tyylimäärityksillä (style-sheets). Silti alkuperäisen (A4) dokumentin ulkoasu voi olla mahdotonta toistaa.
^† Suurin osa ohjelmista maksullisia, mutta myös joitain ilmaisia on saatavilla.
^º Dokumentit voidaan suojata WWW-palvelimen salasanasuojauksella, mutta varsinaista dokumenttikohtaista salasanasuojausmahdollisuutta ei ole kuten PDF:ssä.

Elektroniset julkaisut sisältävät usein myös kuvia, sekä viivapiirroksia että sävykuvia. Nämä voivat olla joko sulautettuina itse julkaisuun (julkaisun tiedostomuotona esim. PostScript tai PDF) tai linkitettyinä siihen (julkaisun tiedostomuotona esim. HTML tai SGML). Kuville tarkoitettuja tiedostomuotoja on kymmeniä. Tässä esitellään verkkojulkaisemisen kannalta keskeiset tiedostomuodot.

Sivun alkuun

• Bittikartta

• 24-bittinen (16 milj. väriä)

• Pakkausmetodit: Uncompressed, PackBits RLE, LZW, JPEG, CCITT Group 3 & 4

• http://www.faqs.org/faqs/graphics/fileformats-faq/part3/section-147.html

TIFF ei sovellu verkkojulkaisemiseen kovin hyvin, koska selainohjelmat eivät osaa näyttää TIFF-muodossa olevia kuvia suoraan selaimen ruudulla ilman soveltuvaa plug-inia. TIFF-tiedostot ovat myös kooltaan huomattavasti suurempia kuin esimerkiksi JPEG-muodossa olevat kuvat.

TIFF-muotoa on käytetty melko laajasti esimerkiksi skannattujen paperisivujen tallettamiseen kuvamuodossa, myös verkkojulkaisemisessa. TIFF-formaatin ongelmana on kuitenkin kuvatiedostojen suuri koko ja TIFF-formaatin erilaiset "murteet"; kaikki ohjelmat eivät osaa avata kaikkia TIFF-muodon variantteja.

Suurin osa kuvankäsittelyohjelmista osaa avata (ja tallettaa) TIFF-muotoa, joten TIFF-muodossa oleva kuva voidaan muuntaa esimerkiksi GIF- tai JPG- muotoon.

Sivun alkuun

• Bittikartta

• 24-bittinen (16 milj. väriä)

• Pakkausmetodi: JPEG, eri tasoilla. Pakkausalgoritmi on hävittävä (lossy), eli kuvan laatu huononee pakkaustason kasvaessa. Kuvan huononeminen pienillä pakkaustasoilla ei ole silmin havaittavaa.

• ftp://rtfm.mit.edu/pub/usenet/news.answers/jpeg-faq/part1

JPEG on tarkoitettu täysväri- tai harmaasävykuvien pakkaamiseen, eikä sovellu kovin hyvin esimerkiksi bittikarttamuodossa olevien viivapiirrosten tai kuvien, joissa on laajoja yhtenäisiä värialueita, tallettamiseen. JPEG-formaatin käyttämisestä 8-bittisille kuville (256 väriä) ei ole suurtakaan hyötyä, vaikka se toki onkin mahdollista.

JPEG on yleisesti käytetty kuvaformaatti WWW-julkaisemisessa, koska kuvien koko saadaan pysymään melko pienenä⁷valokuvatyyppisissä kuvissa. Lähes kaikki kuvankäsittelyohjelmat pystyvät avaamaan ja tallettamaan JPEG-formaattia.

Sivun alkuun

• Bittikartta

• 8-bittinen (256 väriä tai harmaan sävyä)

• Pakkausmetodi: LZW (automaattisesti), hukkaamaton (lossless)

• http://www.faqs.org/faqs/graphics/fileformats-faq/part3/section-57.html

Yleisin kuvaformaatti WWW-julkaisuissa. GIF-formaatti sopii hyvin bittikarttamuodossa olevan grafiikan, esimerkiksi viivapiirrosten tallettamiseen. GIF-formaattia voidaan käyttää myös valokuvien tallettamiseen, esimerkiksi jos vaaditaan jonkin tietyn kuvassa olevan värin läpinäkyvyyttä. JPEG-muodossa oleviin kuviin läpinäkyvyyttä ei voida määritellä.

GIF-formaatista on olemassa kaksi versiota; GIF87a ja GIF89a. GIF87a on perus-GIF formaatti, mutta GIF89a:ssa on joitain lisäominaisuuksia, kuten esimerkiksi interlace-metodin⁸ käyttömahdollisuus talletuksessa, tietyn värin läpinäkyvyys ja GIF-animaatiot⁹.

Sivun alkuun

• Bittikartta

• maksimissaan 48-bittinen (harmaasävykuvat 16-bittinen)

• Pakkausmetodi: RLE (Run-length), hukkaamaton (lossless)

• http://www.boutell.com/boutell/png/

PNG on kehitetty korvaamaan GIF-formaatti. Ominaisuudet ovat muuten samat kuin GIF-formaatissa, mutta lisäksi täysvärikuvat voivat olla jopa 48-bittisiä ja harmaasävykuvat 16-bittisiä.

Useimmat selaimet eivät vielä osaa näyttää PNG-kuvia selaimen ruudulla, vaan niiden katselemiseen tarvitaan jokin PNG:tä osaava apuohjelma. Osa kuvankäsittelyohjelmista, esimerkiksi Paint Shop Pro 4.0 osaa kuitenkin lukea ja tallettaa PNG-formaattia.

Sivun alkuun

• Bittikartta

• 24-bittinen (16 milj. väriä)

• pakkausmetodi: RLE

• http://www.faqs.org/faqs/graphics/fileformats-faq/part3/section-18.html

Windows-kuvaformaatti. Selaimista ainoastaan Microsoft Internet Explorer osaa näyttää BMP-kuvat selaimen ruudulla ilman apuohjelmia.

Sivun alkuun

	TIFF	JPEG	GIF	PNG	BMP
Bittikartta
bittiä/pikseli (maksimi)	24-bit	24-bit	8-bit	48-bit	24-bit
Kuvassa olevan värin läpinäkyvyys
Interlace-metodi
Kuvan pakkaus
Soveltuvuus
Valokuvat			()		()
Viivapiirrokset, laajoja yhtenäisiä värialueita
Verkkojulkaiseminen (WWW)	()*			()	()

^* Vaatii soveltuvan plug-inin

Sivun alkuun

• AVI on Microsoftin liikkuvan kuvan tiedostomuoto. AVI-tiedosto voi sisältää myös kuvien kanssa synkronoitua ääntä.

• Windows 95 käyttöjärjestelmässä on mukana Video for Windows -ajurit, joiden avulla voidaan katsella AVI-tiedostoja esimerkiksi Media Player-ohjelmalla. Windows 3.1-ympäristöön Video for Windows on asennettava erikseen. Macitosh koneissa AVI-videoita voidaan katsoa esim. QuickTime-ohjelmalla.

• AVI-tiedosto voidaan liittää HTML-dokumenttiin joko normaalina linkkinä (A HREF) tai upottaa sivulle (inline, EMBED).

• http://www.rahul.net/jfm/avi.html

Sivun alkuun

• MIDI on musiikin SGML. Toisin kuin digitoiduissa äänitiedostoissa, kuten esimerkiksi WAV tai AU-formaatteissa, MIDI-tiedostossa on ainoastaan ohjeet kuinka ääntä tuotetaan äänikortilla¹⁰ tai syntetisaattorilla; mitä soitinääntä, millä sävelkorkeudella ja kuinka pitkään ääni soi. MIDI siis soveltuu ainoastaan musiikin esittämiseen.

• MIDI-tiedostojen tuottamiseen tarvitaan yleensä sekvensseri-ohjelma ja koskettimisto, jolla soitetaan jokainen haluttu instrumentti omalle kanavalleen.

• MIDI-tiedoston etu verrattuna digitoituun ääneen on tiedostojen pienempi koko. MIDI-tiedosto voidaan upottaa HTML-tiedostoon EMBED-tunnisteella. Microsoft Internet Explorer tukee myös WWW-sivun taustaääntä, esimerkiksi <BGSOUND SRC="esimerkki.mid" LOOP=INFINITE>.

• http://www.midisoft.com/html/tech_support/faq/faq-midi.htm

Sivun alkuun

• MPEG on liikkuvan kuvan ja äänen kompressointimenetelmä. MPEG-tiedostojen tarkennin on *.MPG tai *.MPEG liikkuvalle kuvalle (video) ja *.MP2 tai *.MP3 äänitiedostoille. MPEG-videotiedosto (*.MPG) voi sisältää myös kuvan kanssa synkronoitua ääntä.

• Uudet WIndowsin MediaPlayerit (http://www.microsoft.com/windows/mediaplayer/default.asp) osaavat näyttää myös MPEG-videoita. Myös muita ohjelmia löytyy, esimerkiksi InterVU MPEG Player-plug-in Netscape Navigatoriin (http://www.intervu.com/player/player.html).

• http://www.mpeg1.de/mpegfaq/

Sivun alkuun

• QuickTime on Applen kehittämä liikkuvan kuvan tiedostomuoto. Tiedosto koostuu useista kuvista (frame), jotka esitetään järjestyksessä peräkkäin. Tiedosto voi sisältää myös ääntä, joka on synkronoitu kuvien esitykseen. QuickTime-tiedostot ilmaistaan tiedoston nimessä tarkentimella *.MOV tai *.QT.

• QuickTime-tiedostojen katseluun tarvitaan erillinen Movie Player-ohjelma, joka voidaan asettaa esimerkiksi Netscapen apuohjelmaksi, jolloin osoitettaessa linkkiä joka viittaa QuickTime-tiedostoon käynnistetään ko. ohjelma automaattisesti. Movie Player-ohjelma voi toimia myös plug-inina ja QuickTime-tiedosto voidaan upottaa HTML-dokumenttiin (EMBED)¹¹. Movie Player-ohjelma on ilmainen ja löytyy osoitteesta http://www.quicktime.apple.com/.

• AVI- ja QuickTime-muodossa olevia videoita voi sijoittaa PDF-dokumentteihin Exchange-ohjelman Movie-työkalulla.

• QT3-formaattia voidaan jaella WWW:ssä streaming-muodossa.

Sivun alkuun

• RealAudio ja RealVideo ovat ns. streaming-formaatteja, eli tiedsotoa näytetään samanaikaisesti kun sitä ladataan WWW:stä. Esimerkiksi AVI-tiedosto täytyy ladata kokonaan katselijan koneelle enenkun sitä voidaan katsella.

• RealAudio ja RealVideo sopivat siis hyvin WWW:ssä tapahtuvaan äänen ja videon jakeluun ja toimii myös hitailla yhteyksillä.

• Tiedostojen kuunteluun/katseluun tarvittava ohjelmam on ilmainen ja kopioitavissa osoitteesta http://www.real.com/

Sivun alkuun

• Samoin kuin RealVideo, myös Vivo on streaming-formaatti ja soveltuu videoiden WWW-jakeluun.

• Vivo-videoiden katseleminen vaatii VivoActive-ohjelman, joka on kopioitavissa osoitteesta http://www.vivo.com/dldv2/dloadpla.html

• Lisätietoja http://www.vivo.com/

Sivun alkuun

• WAV on Windows-ääniformaatti. Netscape Navigator 3.0:ssa on sisäinen tuki AIFF, AU, MIDI ja WAV-äänitiedostojen soittamiseen.

• Äänikorttien mukana tulee usein myös ohjelmat, joilla ääniä voidaan digitoida WAV-formaattiin (tai myös muihin ääniformaatteihin) esimerkiksi audio-CD-levyiltä¹². Äänten kuunteleminen kuitenkin edellyttää, että koneessa on äänikortti ja kaiuttimet tai kuulokkeet.

Sivun alkuun

Sivun alkuun

• Tarkoitettu PDF-tiedostojen lukemiseen ja tulostamiseen. Saatavilla ilmaiseksi Adoben WWW-sivuilta

• Versiot eri käyttöjärjestelmille: Windows 95 ja NT, Windows 3.1 ja Windows for Workgroups, Macintosh, UNIX, LINUX ja OS/2.

Sivun alkuun

• Kirjoitinajuri, jolla voidaan tulostaa mistä tahansa ohjelmasta avoinna oleva dokumentti PDF-tiedostoksi.

• Tulostusvaiheessa voidaan valita pakkausmenetelmä ja dokumenttiin mahdollisesti sijoitettavat kirjasimet.

• PDF Writerilla ei voi kuitenkaan sijoittaa PDF-dokumenttiin linkkejä, kirjanmerkkejä tai muita lisäarvoa tuovia ominaisuuksia eikä asettaa dokumentin salasanasuojauksia.

• PDF Writerilla tuotettu PDF-dokumentti on tulostetun paperiversion elektroninen kopio.

Sivun alkuun

• Ohjelma, jolla tuotetaan PostScript-tiedostosta PDF-dokumentteja.

• Joissain tapauksissa¹³ on PDF-dokumentin laadun kannalta parempi tulostaa dokumentti ensin PostScript-tiedostoksi (valitaan tulostimeksi Acrobat Distiller), jonka jälkeen luodaan PDF-tiedosto Ditiller-ohjelmalla.

• Distiller voidaan asettaa tarkkailemaan käyttäjän määrittelemiä hakemistoja ja luomaan automaattisesti PDF-tiedosto ko. hakemistoihin sijoitettavista PostScript-tiedostoista.

• Distiller-ohjelmassa voidaan PDF-dokumentin asetuksiin vaikuttaa hieman laajemmin kuin PDF Writerilla. Lisäksi ohjelma voi luoda automaattisesti miniatyyrikuvat dokumentin sivuista.

Sivun alkuun

• Exchange on tarkoitettu jo olemassa olevien PDF-dokumenttien muokkaamiseen, esimerkiksi kirjanmerkkien, linkkien, muistilappujen ja videoiden lisäämiseen PDF-dokumenttiin.

• Myös salasanasuojaukset asetetaan Exchange-ohjelmassa.

Sivun alkuun

• Capture on tarkoitettu paperimuodossa olevien sivujen skannaamiseen optisella kuvanlukijalla, tekstin tunnistamiseen (OCR) ja PDF-muotoon tallettamiseen.

• Capture tunnistaa TIFF-muodossa olevasta kuvasta (sivusta) siinä käytetyt kirjasimet sekä tekstin sanaston perusteella. Tällä hetkellä Capturen suurin ongelma on siinä, että saatavilla ei ole suomenkielistä sanastoa, joten suomenkielisen tekstin tunnistus ei onnistu. Capture osaa hyödyntää ainoastaan mustavalkoisia (200- 600 dpi) ja harmaasävykuvia (200- 400 dpi) PDF-dokumentin tuottamiseen, joten värillisinä skannatut kuvat on muutettava harmaasävykuviksi, jolloin menetetään alkuperäisen dokumentin väri-informaatio. Capturen tekstintunnistuksessa on myös ongelmia kuvissa ja diagrammeissa olevien tekstien kanssa, koska ohjelma yrittää tunnistaa ne tekstinä, eikä kuvana.

• Capturella skannatut sivut voidaan tallettaa myös PDF ImageOnly muodossa, jolloin sivu talletetaan PDF-tiedostoon kuvana, ilman kirjasinten ja tekstin tunnistusta. Ruudulla näkyvä lopputulos ei ole yhtä hyvä kuin jos kirjasimet ja teksti olisi tunnistettu, mutta riittää mainiosti tulostustarkoituksiin¹⁴.

Sivun alkuun

• Catalog-ohjelmalla voidaan indeksoida PDF-dokumenttien tekstisisältö, ja käyttää sitä hakujen suorittamiseen useista PDF-dokumenteista yhtäaikaisesti.

Lisätietoja Acrobat-ohjelmista: http://www.adobe.com/prodindex/acrobat/main.html

Sivun alkuun

• Muita PDF-ohjelmia ja PDF-tietoutta löytyy esimerkiksi osoitteista:
  • AcroBuddies: http://www.roundtable.com.au/acrobuddies/acrobuds.htm
  • PDFzone: http://www.pdfzone.com/
  • PurePDF: http://www.purepdf.com/
  • news:comp.text.pdf

Sivun alkuun

Tavallisin työkalu verkkojulkaisujen lähdemateriaalina käytettävien dokumenttien tuottamisessa lienee edelleenkin tekstinkäsittely- tai julkaisuohjelma. Monien tekstinkäsittely- ja julkaisuohjelmien uusimmissa versioissa on huomioitu verkkojulkaisemisen tarpeet siten, että ohjelmasta voidaan tuottaa suoraan jotain verkkojulkaisemiseen sopivaa tiedostomuotoa, esimerkiksi HTML:ää tai PDF:ää, Save As..., Export tms. komentoa käyttämällä. Jos kirjoittaja käyttää johdonmukaisesti tekstinkäsittely- tai julkaisuohjelman tyylimäärittelyitä ja sijoittaa kuvat ja kaaviot osaksi julkaisua, voidaan julkaisun verkkoon sopiva elektroninen muoto tuottaa myös erilaisilla konverttereilla tai apuohjelmilla.

Sivun alkuun

• Jos tietokoneeseen on asennettu Acrobat-ohjelmistot, PDF-dokumentin tuottaminen onnistuu Wordistä hyvin helposti. Tämä kuitenkin edellyttää, että kaikki dokumentissa olevat osat (kuvat, taulukot jne.) ovat sijoitettuna Word-dokumenttiin, ts. sanoen kaikki mikä näkyy ruudulla tulostuu myös PDF-dokumenttiin.

• Kirjanmerkit voidaan luoda automaattisesti otsikkotyylien perusteella käyttäen Wordiin saatavilla olevia mallipohjia (Document Template) ja niissä olevia makroja. Esimerkiksi Adobe PDFMaker for Microsoft Word 97, http://www.adobe.com/supportservice/custsupport/LIBRARY/4d9e.htm

• Word97:ssa dokumentti voidaan tallettaa HTML-muotoon "Save as HTML.." -komennolla.

• HTML-käännös perustuu alkuperäisessä Word-dokumentissa käytettyihin tyylimäärityksiin, esimerkiksi Heading 1 tyylillä merkitty teksti ympäröidään HTML-tunnisteilla <H1> ja </H1>. Word-dokumentissa olevat kuvat käännetään GIF-muotoon. HTML-käännöksen onnistuminen edellyttää, että alkuperäisessä dokumentissa on käytetty johdonmukaisesti Wordin tyylimäärityksiä (heading 1 jne.). Käännös ei kuitenkaan useimmissa tapauksissa ole täydellinen, eikä sulje kokonaan pois manuaalista HTML-koodausta.

• Word dokumenttien kääntämiseen HTML-muotoon voidaan käyttää myös esimerkiksi HoTMetaL Pro 4 HTML-editoria ja monia shareware-konverttereita (ks. esim. http://www.w3.org/Tools/Word_proc_filters.html#MSWord).

• SGML-dokumenttien tuottamiseen Wordillä voidaan käyttää esimerkiksi Microstarin Near&Far-ohjelmaa. Ohjelmalla voidaan suunnitella DTD graafisena, puumaisena esityksenä ja luoda DTD:hen perustuvia SGML-dokumentteja.
• Dokumenttia muokataan normaalissa Wordin WYSIWYG¹⁵-näyttötilassa. Sijainti dokumentin rakenteessa näkyy graafisessa rakennepuussa, mikä helpottaa dokumentin rakenteen ymmärtämistä ja elementtien oikeellista sijoittamista. Ohjelmalla voidaan myös tarkistaa dokumentin oikeellisuus suhteessa valittuun DTD:hen.
• Myös Microsoftilla on oma Wordin SGML-editori, Microsoft SGML Author for Word, jossa Wordin tyylit muutetaan SGML-tunnisteiksi. Lisätietoja: http://www.microsoft.com/products/prodref/723_ov.htm.

Lisätietoja Wordistä: http://www.microsoft.com/products/prodref/188_ov.htm

Sivun alkuun

Laitteistovaatimukset (PageMaker 6.5)

• PageMakerissa on valikko PDF-dokumenttien tuottamiseen, "Luo Adobe PDF-tiedosto…". PDF-dokumentti luodaan kuitenkin Distillerin kautta, joten sen on oltava asennettuna. PageMaker 6.5 mukana tulee myös Distiller-ohjelma, joten sitä ei tarvitse erikseen hankkia.

• PageMakerin etu verrattuna esimerkiksi Wordiin PDF-dokumenttien tuottamisessa on, että PageMaker-dokumentin tyyleihin perustuvan sisällysluettelon perusteella voidaan luoda automaattisesti kirjanmerkit PDF-dokumentiin. Myös varsinainen sisällysluetteloteksti linkitetään vastaaviin kohtiin PDF-dokumentissa.

• PageMakerissa on HTML-editori-apuohjelma, jonka avulla voidaanmääritellä PageMaker-tyylien vastaavuudet HTML-tunnisteisiin, sekä lisätä linkkejä.

Lisätietoja PageMakerista: http://www.adobe.com/prodindex/pagemaker/main.html

Sivun alkuun

FrameMaker +SGML on Adoben SGML-ominaisuuksilla varustettu julkaisuohjelma, jolla voidaan tuottaa SGML-dokumentteja ulkoasumääritysten mukaisessa WYSIWYG-tilassa. Dokumenttia voidaan tarkastella myös puumaisena rakennekuvauksena.

Käytettyyn DTD:hen voidaan yhdistää monta erilaista tyylimäärittelyä dokumentin ulkoasun määrittelemiseksi.

FrameMaker dokumenttien kääntämiseen HTML-muotoonon olemassa lukuisia konverttereita, http://www.w3.org/Tools/Word_proc_filters.html#Framemaker.

Lisätietoja FrameMaker+SGML:stä: http://www.adobe.com/prodindex/framemaker/prodinfosgml.html

Sivun alkuun

Adobe PhotoShop on ammattimaisen kuvankäsittelyn perusohjelma. Pelkkiin kuvaformaatista toiseen muutoksiin PhotoShop ei ole paras mahdollinen valinta, sillä tuettuja kuvaformaatteja on huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi Paint Shop Pro:ssa. PhotoShopin oma tiedostoformaatti PSD ei sovellu verkkojulkaisemiseen, koska selaimet eivät tue sitä.

Lisätietoja PhotoShopista: http://www.adobe.com/prodindex/photoshop/main.html

Sivun alkuun

Corel PhotoPaint on samantyyppinen kuvankäsittelyohjelma kuin PhotoShop, ja soveltuu vaativiin kuvankäsittelytehtäviin.

Lisätietoja PhotoPaintista: http://www.corel.com/products/graphicsandpublishing/photopaint8/

Sivun alkuun

Paint Shop Pro (JASC Inc., http://www.jasc.com/psp.html) on erittäin monipuolinen shareware-ohjelma, joka ymmärtää yli 40 kuvaformaattia. Ohjelmassa on myös mahdollisuus eräajotyyppiseen kuvaformaatista toiseen muuntamiseen. Ohjelma on saatavissa ainoastaan Windows-ympäristään (3.1, 95 ja NT)

Samoin kuin Paint Shop Pro, LView Pro (http://www.lview.com/) on myös shareware-ohjelma joka soveltuu yleisimpiin kuvaformaatista toiseen muunnoksiin. Kuvankäsittelyominaisuudet ovat suppeammat kuin Paint Shop Pro:ssa.

Sivun alkuun

PhotoShop ja Corel PhotoPaint on tarkoitettu bittikarttamuodossa olevien kuvien käsittelyyn. Piirto-ohjelmilla, kuten esimerkiksi Corel Drawilla tuotetuissa kuvissa kuva muodostuu graafisista objekteista, esimerkiksi suorakaiteesta jonka vasen yläkulma sijaitsee koordinaateissa X1,Y1 ja oikea alakulma X2, Y2. Kuva muodostetaan piirtämällä tarvittavat viivat näiden pisteiden kautta. Piirto-ohjelmilla tuotettujen kuvien etu on kuvien hyvä skaalattavuus, koska kuvakoon muuttuessa objekti piirretään uudestaan koordinaattien perusteella.

• Corel Draw:ssa objektit, esimerkiksi tekstit tai suorakaiteet yms., voidaan täyttää myös bitmap -kuvilla.

• Corel Draw:n oma kuvaformaatti CDR ei sovellu sellaisenaanverkkojulkaisemiseen, vaan vaatii joko kuvan tallettamista bitmap-muodossa (GIF, JPG) tai kuvan tallettamisen CMX-muodossa (Corel Presentation Exchange) ja soveltuvan plug-inin¹⁶ CMX-muodossa olevien kuvien katseluun selaimen ruudulla.

Lisätietoja: http://www.corel.com/products/graphicsandpublishing/draw8/

Sivun alkuun

	PhotoShop	Corel PhotoPaint	Paint Shop Pro	LView Pro	Corel Draw
Kuvaformaattien konvertointi	()	()
Vaativa kuvankäsittely
Viivapiirrokset

Sivun alkuun

Tekstille/grafiikalle, väri-/harmaasävykuville ja mustavalkokuville on omat pakkausmenetelmänsä.

• Teksti / grafiikka: LZW-metodi (Lempel-Ziv-Welch). Tekstiä / grafiikkaa on kaikki muu paitsi bittikarttakuvat
• Väri- / harmaasävykuvat (bittikarttakuvat):
  • Kuvien tarkkuutta on mahdollista laskea PDF-tiedoston tuottamisvaiheessa (downsampling), jolloin kuvan koko pienenee. Samalla myös kuvan laatu huononee jonkin verran.
  • 16 tai 24-bittisille kuville käytetään JPEG-pakkausmenetelmää. JPEG-pakkausmenetelmä sopii parhaiten sävykuville, esimerkiksi skannatuille valokuville. JPEG ei sovellu hyvin sellaisten kuvien pakkaamiseen, joissa on laajoja yksivärisiä alueita tai viivapiirrosten pakkaamiseen. JPEG pakkaustasoja on valittavissa viisi; High - Medium High- Medium- Medium Low- Low.
  • LZW-pakkausmenetelmä sopii paremmin viivapiirrosten ja kuvien, joissa on laajoja yhtenäisiä värialueita, pakkaamiseen. Valokuvan pakkaaminen LZW-menetelmällä saattaa jopa kasvattaa kuvan kokoa.
• Mustavalkokuvat:
  • Tarkkuuden vähentäminen (downsampling)
  • CCIT Group 3, pakataan rivi kerrallaan (sama kuin useimmissa fakseissa)
  • CCIT Group 4, yleiskäyttöinen pakkausmenetelmä
  • LZW, paras kuville, joissa on toistuvia täyttökuvioita (pattern)
  • Run Length, paras kuville joissa on laajoja yhtenäisiä valkoisia tai mustia alueita
• Pakkausasetukset asetetaan ennen PDF-tiedoston luomista, joko PDW Writerin tai Distillerin asetuksista

Sivun alkuun

Kuva 1. Miniatyyrikuvat (thumbnails) Acrobat Readerin ruudulla

Sivun alkuun

Kuva 2. Kirjanmerkit (bookmarks) Acrobat Readerin ruudulla

Sivun alkuun

1. Esimerkiksi HTML-dokumentista voidaan viitata PDF-dokumenttiin linkillä <A HREF="http:// ftp.inf.vtt.fi/pdf/t1727.pdf">, jolloin linkin osoittaminen lataa PDF-dokumentin, ja jos lukuohjelma on asennettu oikein, käynnistää lukuohjelman. Vastaavasti PDF-dokumentista voi olla linkki toiseen kohtaan dokumentin sisällä, toiseen PDF-dokumenttiin tai HTML-sivuun.
2. PDF-dokumentti voidaan tarvittaessa tallettaa myös PDF-ImageOnly formaatissa Capture-ohjelmalla, jos skannatulle paperidokumentille ei haluta suorittaa tekstintunnistusta (OCR). Tällöin dokumentti koostuu skannattujen sivujen kuvista ja dokumentin teksti ei ole haettavissa tai valittavissa. Skannattu sivu kuvana PDF-dokumentissa on kooltaan pienempi kuin vastaava sivu TIFF-kuvatiedostona.
3. Olettaen, että DTD:ssä on määritelty, että otsikkotaso 3 ei voi esiintyä välittömästi otsikkotason 1 jälkeen. Tätä oikeellisuuden tarkistamista ei ole useimmissa HTML -editoreissa, vaikka HTML onkin SGML:n osajoukko.
4. Esimerkiksi HTML-dokumentin HEAD-elementin sisällä: <STYLE>H1 {font-family: helvetica; font-size: 12pt; color:blue}</STYLE>.
5. Uusin HTML-DTD (4.0) löytyy osoitteesta http://www.w3.org/TR/PR-html40/.
6. Riippuu luonnollisestikin käytettävästä selainohjelmasta mitä dokumentteja ohjelma osaa näyttää ilman apuohjelmia. Suurin osa tarvittavista apuohjelmista on ilmaisia. Plug-in -tyyppiset apuohjelmat integroituvat selainohjelmaan ja näyttävät dokumentit selainohjelman ikkunassa.
7. Esimerkiksi TIFF-kuva, jonka koko on 4,1 MB voidaan tallettaa JPEG-kuvana, jolloin tiedoston kooksi tulee 1,1 MB (pakkaustaso "Good") tai 0,05 MB (pakkaustaso "Fair"). (Jarkoskuvan tulostusopas, 1996). Tiedostojen kokoerot ovat viittellisiä, koska kuvassa olevien värialueiden ym. laajuus ja määrä vaikuttavat JPEG-formaatin soveltuvuuteen ko. kuvan pakkaamiseen.
8. Interlace-metodi tarkoittaa, että kuva on talletettu linja kerrallaan. Kuvaa ladattaessa esimerkiksi selaimen ruudulle, kuva latautuu joka neljäs linja kerrallaan. Lukija saa siis käsityksen siitä mitä kuva esittää ennenkuin se on kokonaan latautunut, ja voi päättää haluaako odottaa kuvan täydellistä latautumista.
9. GIF-animaatio tarkoittaa, että samaan kuvatiedostoon talletetaan useita kuvia, joita näytetään järjestyksessä kuvan paikalla halutuin väliajoin selaimen ruudulla.
10. Toistettaessa MIDI-tiedostoja äänikortilla, soitinäänien laatu on yleensä huomattavasti huonompi kuin syntetisaattorilla (äänikortista riippuen).
11. Esimerkiksi <EMBED src="esimerkki.mov" WIDTH=100 Height=100 AUTOPLAY="TRUE" CONTROLLER="FALSE">.
12. Äänten käsittelyohjelmia löytyy esimerkiksi osoitteesta http://tucows.eunet.fi/sound95.html.
13. Esimerkiksi jos dokumentissa on EPS-muotoisia kuvia tai matemaattisia erikoismerkkejä
14. Esimerkki skannatuista ja Capturella PDF ImageOnly muodossa talletetusta julkaisuista löytyy osoitteesta http://www.inf.vtt.fi/pdf/tiedotteet/1982/T115.pdf
15. What You See Is What You Get, dokumentti näkyy muotoiltuna ruudulla
16. ftp://ftp.corel.com/pub/misc/corel_cmx.exe

Katsauksen on laatinut Teemu Rautanen VTT Tietopalvelusta (Teemu.Rautanen@vtt.fi)

Sivun alkuun

Raporttien hakemistosivulle

Päivitetty 4.12.1998